maanantai 15. toukokuuta 2017

Äitienpäivänä sifonkihameessa

Äitienpäivänä laitoin ylleni nämä vaatteet arkisempien tilalle, ennenkuin ryhdyimme kahvitteluuun ja kakun syöntiin. Ja koko loppupäivän sitten niissä viihdyinkin.




Hameen sain serkultani muutama vuosi sitten 50-vuotislahjaksi:)  Se on Hm:n mallistoa ja materiaali on sifonkia, joten ei aivan arkihame olekaan. Juhlavuutta lisää vielä hameen vyötäröllä oleva sifonkinen vyönauha. Aluksi hame oli vyötäröstä vähän turhan löysä, mutta ohut kuminauha vyötärönauhan sisään pujotettuna teki siitä sopivan.


Halusin täksi äitienpäiväksi otattaa kuvan juuri niin, että lumet näkyy... Eihän sitä joka vuosi äitienpäivänä näin olekaan.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Rullapipo päässä - kylmässä kevätsäässä

 On se ilmoja pidellyt... joutaakin olla toukokuussa villapipo päässä!



Pipon tein muutamia  päiviä sitten. Ja neuletakki on kirppislöytö. Olin etsinyt vihreää neuletakkia jonkin aikaa ja tämä oli juuri sellainen väriltään, jonka halusin.  Popot on olleet jossain vaatekuvissa ennenkin mukana.




Itseasiassa tämä vaatejuttu sai alkunsa jo viikkoja sitten, kun satuin vanhassa eli tarkemmin sanottuna toukokuun 1979 Suuri Käsityökerho  -lehdessä näkemään kiinnostavan asukokonaisuuden. Huomioin kuvasta, että minullahan on melkein samanlainen hame nyt ja sukkahousutkin. Ja tuontapaisen rullareunapiponhan  tätini teki joskus nelisenkymmentä vuotta sitten...




Saattaapa jopa olla äidilläni edelleenkin se siskonsa tekemä pipo tallella.  Itseni ei tullut  silloin aikanaan sitä kovinkaan paljon käytettyä, koska koin kaiketi, ettei se sopinut minulle... tai mitä lie. Mutta  nyt piti pipo saada. Sattuipa minulta löytymään  lankaa vajaa kerä, varmaan Novitan Wool,  josta rupesin pipoa värkkäämään.



 Tässä  pidän tietysti puuta pystyssä...



En kyllä ulkosalle ihan oikeasti lähtisi vielä noin kesäisessä hameessa, en edes sisällä ihan vielä välittäisi käyttää tätä, mutta tuolloin piti käyttää sopiva tilaisuus hyödyksi. Oli sopivan  valoisa hetki. Ja sopivan kylmääkin... sillä eihän tälläiseen kesäiseen vaatetukseen  muutoin tuollaista villapipoa viitsisi yhdistää.



Kuvaajana tällä kertaa hääri toiseksi nuorimmainen. Ensin otettiin kuvia talon lähellä koivun vierellä, mutta sitten halusin vielä sinisen mökin ääreen. Ja äkkiä piti joutua kuvatouhussa, sillä oli hyytävän kylmää... Tänäkin aamuna  oli taas ohut lumikerros maassa. Mikä toukokuu!

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Kukkahame

Lindexin kukkahame ostohinta kirppiksellä huimat 0,75 euroa:)  Valitettavasti osoittautui kotona sovittaessa turhan pieneksi vyötäröltä kylläkin. Saumanvaroja kyllä löytyisi ja nappeja voisi hieman siirtää, jotta vähän saisi väljyyttä lisää. Tykkäisin tästä hameesta kyllä niin paljon, että pitää laittaa mietintään mitä teen tämän kanssa. Päätin ainakin ottaa tämän ilon siitä irti heti, että saan siitä blogijutun.




Materiaaliltaan tämä hame on viskoosia. Hameessa on jännä tuo vyötärökaitale. Siinä on tuon muun muotoilun lisäksi nuo napilliset koristeläpät. Tässä hameessa on jopa taskutkin. Ja kankaan kuvioinnista tykkään tosi paljon. Tähän sopisi väriensä puolesta yhdistettäväksi monikin väri, kuten tässä jutussa violetti  pusero ja sukkahousut.  Vaikka eiväthän ne värit kuvissa niin hyvin erotu.





Tämmöistä täällä tänään:)

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Jotain menneitten vuosikymmenten tyyliin

Tämä on nyt  kaiketi sellainen monen aikakauden yhteenliittymä. Neuleviitta tuo minulle mieleen 70-luvun, vaikka en oikeasti tiedä mitä aikaa on. Hameen sijoittaisin 90-luvun alkuun, sillä minulla oli lähes samanlainen silloin 25 vuotta sitten...



Hame ja neuleviitta ovat kummatkin taannoisia kirppislöytöjä, eri paikoista ostettuja. Hame Joensuusta,  neuleviitta Lieksasta. Ja kummankin kanssa kävi niin, etten ensinäkemällä niitä ostanut, vaikka tykkäsin. Monesti olen huomannut, että aikalisä kannattaa. Siinä usein  kirkastuu, minkä oikeasti haluaa.




Hame oli aivan virheetön, kuin "pakasta vedettty" vyötä myöden. Olisi luullut ainakin vyössä näkyvän käytön jäljet, mutta voihan olla ettei se ollut alkuperäinen, mene ja tiedä, samapa tuo. Hameessa on sivuissa taskut ja edessä kivat koristenapit sekä laskokset väljyyttä tuomassa.  Hameeseen kuuluu myös vyö, jossa kauniit metalliosat.

Hame on ruotsalaista laatua, merkkiä Westerlind.


Se ammoin omistamani hame oli hyvin samanoloinen; pituus oli samanlainen, väri samoin ja siihenkin kuului vyö. Koristenappeja siinä  ei ollut, eikä laskoksia, sillä se oli malliltaan kellottuva.

 Allaolevat kaksi kuvaa vuodelta 1992.



Niin ennen...
 Näissä  tänään:)


Nämä kuvat otettiin eilen ja täällä on tosiaan vieläkin aivan talvi...
Hankikantosten aika. Eilenkin aamupäivällä isännän kanssa pääsimme
 metsässä hankia pitkin kävelemään:)


keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Asu 70-luvun tyyliin

Sain tähän asuun innostuksen katseltuani 70-luvun käsityölehtiä. Silloin näytti olleen paljon neuleliivejä käytössä ja ruutupaitoja myös.



"Mallikuvana" tälle asulle oli Neue Mode -lehden mallit joulukuulta 1978.  Ja kun kirpparilta löytyi viime viikolla  sopivasti Tammi-tuoteen ruutupaita, saattoi idean helposti toteuttaa.

Neue Mode joulukuu 1978

Oma neuleliivini on joskus kirpparilta hankittu ja ollut blogissa ennenkin, kuten kaikki muukin, paitsi tuo ruutupaita.


Tämä joskus tekemäni farkkuhame on takaa aika kumman näköinen. Sitä tehdessä olisi saanut olla vaaleampaa farkkua enemmän... 


Olen nyt kokeillut tuota ruutupaitaa myös hameen vyötärön alla piilossa ja niin se saattaa ollakin  parempi.



 Tässä on pienet röyhelöt edustassa ja takana.


Paidan mitoitus on minulle hyvin sopiva. On tarpeeksi lyhyet hihat ja leveyttäkin tarpeeksi, varsinkin alaosassa. Mikähän lienee puseron oikea vuosikymmen?



Nahkainen vyö on joskus tullut ostettua kirpparilta. 




Näin lumista täällä vielä...

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Keväisempää väriä piti saada

Olen eilen illalla ja tänäänkin kotosalla oleillut tuo haaleankeltainen hame päällä. Välillä olen heittänyt myös sinisen samettibleiserin niskaani, ikäänkuin neuletakin virkaa tekemään.



Tuon takin serkkuni antoi joskus viime vuonna ja tykkään siitä kovasti, vaikka se onkin minulle turhan pieni... mutta minäpä voinkin pitää sitä aukinaisena:)    Merkiltään takki on James. Sitä en osaa sanoa, mitä aikakautta se on. Pesulappu oli "vanhantyylinen"  ja sivusaumassa, mutta niskalenkki voisi olla tätä päivääkin.


 Pesulapun taustalla oli vielä teksti: "Ylivärjätty. Pestävä erillään."





Hame on syksyllä ilmaislaarista bongattu. Se puolestaan oli aivan liian suuri... mutta sen tiesin jo ottaessani sen. Hameessa oli niin kiva tuo takaosan yksityiskohta, että ajattelin pienentämisen vaivan kenties kannattavan. Ja kannattihan se. Mutta kova homma se oli. Alla kuvassa minulla on sopiva hame koon mallina...



Tämä keltainen, vuoritettu hame oli siis kooltaan  numeroa 44... mitä se nyt lie, on arvoitus itsellenikin. Hameessa oli alunperin vyötärön sivuissa upotettuna leveät kuminauhat, jotka poistin. Leikkasin hameen sivuista siivut pois ja laitoin muotolaskoksia eteen ja taakse. Hameen merkki muuten oli L-Collection ja materiaali polyester/viskoosia, joita puoliksi kumpaakin.






Minusta tämä sininen bleiseri on oikein hyvä pari tuon keltaisen hameen kanssa noin  värienkin puolesta. Turkoosit villasukat on äitini tehnyt monta vuotta sitten:)  Ja nuo "klopothan" on olleet blogissa jo monesti.


Eilen illalla lähdin tyttären kanssa käymään tuolla alhaalla roskia viemässä. Meillähän se säiliö ei ihan pihassa ole. Takaisin tullessa huomasin mäkeä noustessa, että minun piti kävellä tavanomaista lyhyempiä askeleita tuon hameen kanssa. Alaspäin mennessä en ollut sellaista huomannut. No, eipä tuo mikään varsinainen "ulkoiluvaate" olekaan.

Kuvaajana toimi tällä kertaa keskimmäinen tytär.
Aurinkoisia päiviä toivottelee
Metstäntyttö:) 




keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Arkiasun osana kansallispuvun hame

Tämänpäivän arkiasunani tämä vaatetus. Sain korjattua tämän kansallispuvun hameen eilen käyttökuntoon. Korjaushommaa vauhditti selvästi kovat pakkaset:) Se vyötärön korjaus oli keskeneräisenä viikko... eikun ...kuukausitolkulla; nuppineulanikin olivat lähes kaikki tuon hameen vyötäröllä odottamassa, että saisin korjaushomman loppuun. Samalla kun korjasin rikkinäisiä kohtia, pienensin hameen itselleni sopivaksi ja kiinnittimeksi laitoin napin. Helman punaista koristepunosta ompelin myös tiiviimmin kiinni. Neuletakki ja kengät ovat olleet blogissa ennenkin. Hame on silittämätön, saa kelvata näin.







Ostin joskus loppuvuodesta Joensuun Fidasta asukokonaisuuden hintaan 10 e. Vasta kotona minulle oikein selvisi, mitä olinkaan tullut ostaneeksi; asu oli Kaukolan puvun hame, pusero ja liivi.  Kannattaa katsoa  Evil Dressmaker-blogin Rhian juttua, siinä nimittäin on Kaukolan puku kaikkine osineen kauniisti kuvattuna ja  selostusta puvusta muutenkin. Sen jutun kommenttiosassa on myös minun tarinaani oman pukuni ostosta, jota en viitsi tähän enää uudestaan kirjoittaa.


Ennen korjausta

Minun hameessani oli ostohetkellä  risa vyötärökaitale, johon oli pujotettu kuminauha. Hameessa oli alunperin ollut kiinnittimenä hakanen, joista toinen puolisko oli kadonnut. Pusero oli pinttynyt, enkä sitä aivan puhtaaksi saanutkaan. Isoja olivat kaikki asun osat. Liivikin oli pinttynyt vaaleasta vuoristaan. Pesin uhkarohkeasti kaikki kotona koneessa. Liivi tulikin siitä puhtaamman näköiseksi. Liivissä on sivuissa kaistaleet, jotka on uudempaa kangasta. Ensin ajattelin, että joku on korjannut huonoksi menneitä osia, mutta ehkäpä sitä  olikin levennetty joskus.