maanantai 1. kesäkuuta 2015

Tyttären lakkiaisasu

Vaikka tämä onkin minun "vaatekomeroni", esittelen tässä kuitenkin nyt tyttären asun. Asussa on osia monesta lähteestä, myös minun kaapistani.  Mekko on asun uutena ostettu osa. Mekon tytär tilasi netistä ja se homma olikin melko aikaa vievää. Hän katseli niitä monesta paikasta. Useat mekot olivat liian lyhyen oloisia hänen makuunsa. Värivalinta osui melkein samanlaiseen kuin vanhojentanssimekossaankin.  Mekossa on yläosassa pitsiä ja helmassa sifonkiröyhelöt. Selässä on kuminauharypytys ja sivussa vetoketju. Vyötäröllä lisäksi solmintanauha.







Muut asun osat olivat käytettynä hankittuja tai minulta lainassa. Huivin isäntä osti minulle joskus postimyynnistä ja tytär kokeili, että sehän sopisi hänen mekkonsa kanssa yhteen. Ensin ajattelin, että se on liian kapea selkää peittämään, mutta hyvinhän tuo asiansa ajoi. Mekkoon ei ollutkaan niin helppo löytää sopivaa korua, kuin ensin luulimme. Mekon yläosa nousi senverran korkealle, että korun piti olla melko lyhyt. Eräskin pidempi, mutta mekkoon muuten sopiva, piti pituutensa vuoksi jättää pois laskuista. Lopulta sopiva löytyi minun korulaatikostani; vanhat helmet, jostain 80-luvulta muistaakseni. Ne olivat jo hieman parhaat päivänsä nähneet, mutta ne olivat silti asuun parhaiten yhdistettävissä.


Illan auringossa kotipihalla


Kenkiä sovittelimme kaupassa taannoin ja totesimme ettei sopivankokoisia niin vain löydykään. Eikä välttämättä mieluista malliakaan. Olin jo aiemmin luovuttanut tyttären omaisuudeksi valkoiset avokkaani, jotka aikanaan olivat vihkikenkäni. Tytär pitää niistä, koska korko on hänelle sopivantuntuinen. Lakkivaihtoehtoja hänellä oli kaksi; se sama jota veljensäkin käytti ja sitten toinen käytettynä ostettu. Hän valitsi tuon jälkimmäisen, jossa vuorissa oli Pohjois-Karjalan punamusta väritys. Se oli hänelle sopivamman kokoinen. Hiuksensa hän laittoi itse. Nutturan teossa oli mukana myös itse tehty nutturatäyte.

Kirkon penkissä juhlan alkua odotellessa

Idea nutturatäytteeseen saatiin jo kuukausia sitten Evil Dressmaker -blogista. Sieltä löytyy muuten mielenkiintoisesti kirjoitettuja juttuja vintagen ystäville erityisesti. Siellä on myös vaatteiden ompeluun ja korjauksiin hyviä tutoriaaleja ja sieltäpä löytyi se  nutturatäytteen ohjekin. Katso tästä linkistä.

Kotipihassa maanantaina.

8 kommenttia:

  1. Kaunis kuva tytöstä ja kaunis puku. Mun keskimmäisellä tytöllä oli myös vaaleanpunainen puku, kun hän pääsi ylioppilaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin vain ei mitkään oikein kirkkaat värit tuntuneet niin sopivilta, vaikka muuten niistä tykätäänkin.

      Poista
  2. Kaunis neito ja puku. Hieno on myös nuttura, meilläkin neiti teki itse nutturansa, onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin heti alussa, että minulta on mennyt se vähäinenkin tukanlaittokyky. En osaa oikeastaan enää muuta laittaa kuin nuoremmille kouluaikoina ne palmikot. Nuorena sitä sentään oli kiharrin ja peilipöytä ahkerassa käytössä.

      Poista
  3. Tätä asua jo vähän odottelinkin esittelyyn, kun aikaisemmin sen tilaamisesta kommentissa mainitsit. Upeasti asu istuu kauniin neitosen yllä. Väri on nappivalinta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä tosiaan kovasti jännättiin, että sopiiko se ja onko muuten sellainen kuin oletettiin. Onneksi tuli onnistunut ostos kuitenkin:)

      Poista