sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Näillä mentiin tämä viikko

Tämän ruskean villajakun ostin kesällä Pomarkusta kirppikseltä. Se oli minulle liian suurta kokoa numeronsa perusteella (42) ja arvelinkin silloin, etten itse sitä käytä. Otin sen sillä tarkoituksella, että voisin kirjoa siihen jotain, sillä olin nähnyt Kolin reissulla upeasti kirjottuja villajakkuja. Ne näkemäni jakut olivat luullakseni merkkiä Vrikke. No, en sitten ruvennutkaan niihin kirjontapuuhiin, sillä tässä jakussa on muunlaisia yksityiskohtia enkä keksinyt mitään sopivaa kirjottavaa tähän. Sen sijaan käänsin hihat lyhyemmäksi ja otin jakun itselleni käyttöön. Tämä korkea kaulus häiritsi minua ensin, mutta nyt olen tottunut ja mieltynytkin siihen. Eipä tarvi mitäään kaulaliinoja. Jakun alla on kylminä aamuina ollut vielä villapaita. Tässä mennään vaihteeksi muualla kuin kotimetsässä.


Vielä on tarjennut hameella. Ei tosin millään ihan ohuella varustuksella, vaan vakosamettihameella, joka on blogissakin joskus ollut.


Laukun toi serkkuni minulle joskus täällä käydessään. Se juuri sopiva, jos ei tarvitse muuta ottaa mukaan kuin lompsa ja kännykkä:) Ja tässä kuvassa on ilmeet tuommoiset, koska olin juuri tuolla laukulla huitonut ympärillä härrääviä pörriäisiä.  Jos nyt joku ihmettelee, miksi kanniskelen tuommoista laukkua metsässä, tai kuljeskelen siellä pikkukengissä,  niin tämä oli yllätyspoikkeama metsään. Siitä ehkä toisessa blogissa jossain vaiheessa.  Tyttären takki on Joensuusta kirppikseltä joskus ostettu.


Useimmiten  minulla on ollut tällä viikolla jaloissa tosiaan kengät, mallia "isukin aamutossut".  Eivät ole kauniit, mutta soveltuvat monenlaiseen maastoon...


sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Crimplenemekko ja vastaus blogihaasteeseen

Ja tässä eilinen kirppislöytöni. Se on kotimainen Soilituote, kokoa D 38. Ostin sovittamatta ja sopiva oli. Kengät kesällä löydetyt. Näistä joskus varmaan paremmin. Nyt on sunnuntai-aamu ja klo oli vähän päälle 8,  kun äsken käytiin pikaisesti ottamassa kuvat hienoisessa vesisateessa...

 

Sain  Vaateviidakko-blogista haasteen kertoa blogini tarinan. Siinä on tarkoitus kertoa kuinka blogi sai alkunsa ja jatkosta sen jälkeen.

Tämä blogi on ollut olemassa noin vuoden. Minulla oli jo siinä vaiheessa toinen blogi, mutta halusin vaatteille ihan oman blogin, etten tukehduta toista blogia pelkillä vaate-esittelyillä. Ja yksi tärkeä seikka oli halu saada jakaa kivoja kirppislöytöjäni muidenkin kuin kotiväen kanssa:) Pidän vaatteiden kanssa touhuamisesta. Tarkemmin sanottuna minusta on kiva miettiä, mitkä vaatteet sopisivat yhteen. Nämä vaatejutut on minulla yleensä vain hameista ja mekoista. Ja  sitten vielä niin, että ne ovat melko usein  jotain menneitten vuosikymmenten kuteita. Ja kirppiksiltä hankittuja. Mistä se  innostus näihin vanhoihin  (ehkä monen mielestä kummallisiinkin) vaatteisiin sitten sai  alkunsa?  En muista, mutta olen seuraillut kyllä blogeja Evil Dressmaker ja Hopeapeili, joissa vintagevaatteet ovat oleellinen osa blogia:)



Kuinka tämä blogi sitten on kehittynyt? Jaa-a... Onko se kehittynyt... Taitaapa olla lapsenasteella vielä.

Blogin tulevaisuuden kuvittelen suunnilleen samanlaiseksi kuin tähänkin asti. En ole menossa mukaan niihin moniin näkyvyyttä lisääviin juttuihin, joita nyt olisi tarjolla. Blogipolku sentään on otettu käyttöön:)

Haluaisin haastaa mukaan seuraavat blogit:

Kotipoluilta
60luvunnahkahousut
Ilo elää
VillaNanna

Ohjeet: (kopsasin tämän ohjeosan Vaateviidakosta, kun en viitsinyt niitä itse uudestaan kirjoittaa.  Kiitos sinne!)
1. Haaste on avoin kaikille bloggareille. Saat osallistua vasta kun saat haasteen (ja niitähän saa toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagrammissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.      

torstai 17. syyskuuta 2015

50 sentin takki

Kesä se onkin paras aika ostaa lämpimämpää takkia... Ainakin hinnan puolesta. Löysin tämän Hm:n villakangastakin Joensuusta kesällä ja hintaa oli vain se 0,50 euroa.



Takissa ei ollut mitään vikaa, väärää oli vain vuodenaika...  Pidän takin mallista kovasti, sillä kauluskin on monin tavoin käytettävä.  Ja takin pituus on riittävä mekoille, joiden helma ulottuu alle polven. Takin hihat olivat minulle liian pitkät ja lyhensin niitä yhden nappirivin verran. Hihansuissa oli siis alunperin 3 nappia ja nyt vain 2.



Onpa yllä olevassa kuvassa rouvalta jäänyt  yksi nappi napittamatta, eli kyllä ne kaikki tallella on...



Nyt alkaakin olla sopivat kelit tämän käyttämiseen. Pari kertaa tämä on jo ollut päällä postilaatikolla käydessä ja roskapussia viedessä.  Meillähän siis ei postilaatikko eikä jätesäiliökään ole ole ihan oven pielessä... Postilaatikko on lähes puolen  kilometrin päässä ja jätesäilö hieman lähempänä.

perjantai 11. syyskuuta 2015

"Kansallispukuraitainen" mekko

Näinä päivinä ylläni on ollut mekko, jonka tein viime syksynä. Olihan se silloin jo blogissakin (katso tästä). Tämän kanssa näkyy sopivan pariksi tuo taannoin tekemäni sininen pikabolero, joka sekin oli valmistuttuaan blogijutun aiheena (katso tästä).



Kengät ostin joskus kirpparilta ja ne ovat merkkiä Janita. Väriltään ovat hyvin tummanruskeat, melkein mustista käyvät tarpeen vaatiessa. Valitettavasti kengät ovat turhan naftit... mutta kyllä niitä lyhyitä aikoja voi koivissaan pitää.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Syksyn väreissä

Tämä mekko löytyi taannoin kirpparin ilmaislaatikosta. Se on ohutta polyesterikangasta. Merkistä ei ole tietoa, sillä tuotelappu on leikattu pois. Mekossa on pieni pystykaulus solmittavin nauhoin. Lisäksi siinä on hartioilla liehuke. Etuosassa on napitus ja vyötäröllä kuminauha. Mekon edellinen omistaja oli lyhentänyt mekkoa vyötärösaumasta tekemällä laskoksen sisäpuolelle. Annoin sen olla.


Mekko kaipasi piristyksekseen jotain värikästä. Löysin myöhemmin samalta kirppikseltä, samasta ilmaislaatikosta, tuollaisen keltaisen huivin. Arvelin sen sopivan juuri tämän mekon kanssa. Minulla oli  myös  ennestään kauan sitten kirppikseltä ostamani ylipolvensukat, joita ei ole tullut juurikaan käytettyä. Nyt niillekin löytynee käyttöä.


Kengät olen ostanut joskus vuosia sitten Kouvolasta kirppikseltä. Laukun puolestaan sain pari vuotta sitten synttärilahjaksi mieheni sisarelta:)

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Sifonkimekko

Ostin tämän sifonkisen  mekon Mikkelistä kirppikseltä pari vuotta sitten, vaikka ei ollut aavistustakaan onko mitään käyttöä tälläiselle.  Hintaa  oli vain pari euroa. Mekossa on takana pitkä solmiamisnauha, jota en kyllä osaa kovin kauniisti solmia.


Tämä mekko ei ole tusinatavaraa. Siinä on kauluskin tehty kaitaleeseen, jonka voi helposti ratkoa irti. Ja mitä ei nykyvaatteista yleensä löydy, on tässä, nimittäin hikilaput kainaloissa. Jotkin nimikirjaimetkin löytyvät pikku lappusesta yhdessä saumassa. Lie jonkin ompelijan tekemä tämä. Vuori vaikutti aika hiostavalta kokeillessa ja vuoritus oli myös hihoissa. Onneksi oli sopivan vilpoisa sää silloin, kun tälle käyttöä vihdoin tuli.






















Tänä kesänä vasta mekko oli käytössä ensimmäistä kertaa.  Ensin se odotti korjaamista, sillä helmaosan saumat olivat rispaantuneet. Siinä oli kyllä leveät saumavarat, mutta sifonkia ei oltu huoliteltu. Arvatenkin sen takia, että saumavaroista tuli siten huomaamattomammat. Minulla oli silloin entinen ompelukone siinä kunnossa, että sillä ei voinut ajatellakaan sifongin ompelemista, joten mekko jäi odottelemaan parempia aikoja. Kun sitten sain uuden ompelukoneen, sillä korjaus hoitui. Joku oli jo aiemmin kaventanut joitakin kohtia saumoista,  juuri sen rispaantumisen takia. Minä jatkoin samalla linjalla ja sitten vielä monipistosiksakilla vedin saumat. Korjaus ei ole kovin kaunis, mutta ei se päälle näy ja mekosta tuli toimiva. Onneksi helmassa oli leveyttä sen verran, että korjauksen saattoi tehdä siten.



Kengät ostin tämän kesän Länsi-Suomen reissulta. Paluumatkalla poikkesimme eräällä kirppiksellä Vaajakoskella ja siellä nämä mokkaiset kengät olivat ällistyttävään 1 euron hintaan. Olisin yhdistänyt tähän mekkoon mieluimmin punaiset korkkarini (katso tästä), mutta kun suutari ei suostunut vahvistamaan niistä remmejä,  niin en viitsinyt ottaa riskiä, että ne katkeaisivat. Pitänee kai itse yrittää suutaroida ne kestävämmiksi, sillä poikkimenon alut  niissä jo on. Olivat suutarin mielestä niin ohuet remmit, että ne olisivat kärsineet, jos olisi niitä ommellut... Tai paikkapala olisi painanut... No, mitä hyötyä on kengistä, joita ei voi käyttää?  Pelkät koristeet - mutta minä  haluaisin ne toisinaan jalkaanikin.


Kävimme sillä reissulla, jossa tämä mekko oli käytössä, myös nuorenmiehen ehdotuksesta katsomassa näköalat Tamperelaishotellin yläkerroksesta. Ruma rakennus, mutta huikaisevat näköalat - ja myös kivoja farkkukankaalla päällystettyjä nojatuoleja:)