tiistai 23. lokakuuta 2018

"Western-hame" pussilakanasta - vuoden 1980 kaavalla

Itse kylläkin nimesin tämän hameen valmistuttuaan "Preeriahameeksi." Syystä siitä, että toi mieleeni "Pieni talo preerialla" -sarjan, koska hame on minulle niin pitkä, ihan nillkkoihin asti ulottuva. Malli on Suuri Käsityökerho -lehdestä 4/1980.



Päätin tehdä eräänlaisen "koeversion" tästä mallista, jota jo nuorena ihailin. Sehän ei maksa mitään, kun ottaa käytöstä hylätyt pussilakanat esiin ja kangasta on sitten riittävästi. Kankaan kuviointikin sopi aiheeseen riittävän hyvin. Helmaröyhelöiden valtavan pitkä rypyttäminen oli juuri niin ärsyttävää, kuin sen ajatella saattoikin, mutta tulipa tehtyä. Homma oli kyllä välillä pöydällä odottamassa. Ehdin siinä välillä tehdä  sen taannoin valmistuneen harmaan hameen, samoin lepakkohihaisen puseronkin. Mutta koska halusin tämän kangaskasan pois pöydältäni, jatkoin muutama päivä sitten hameen tekoa. Vyötärökaitaleen korvasin leveällä kuminauhalla. Ei tarvinnut vetoketjua. Tässä hameessa on taskut sivusaumoissa.


Taskut on sivusaumoissa.

Helmassa on kaksinkertaiset röyhelöt.

Helma on leveä! Vrt. maton leveyteen.

Suuri Käsityökerho 4/1980


Ihailin tätä jo aikanaan, mutta en silloin sitä tehnyt. Kysyinkin nyt  itseltäni, että miksi en? Luullakseni syyt olivat silloin samat, kuin olisivat voineet olla nytkin: ei ehkä niin tavalliseen arkeeni sopiva, menee kangasta todella paljon, kova homma tuossa helman rypytyksessä...

Olisin itse asiassa halunnut koko asun. Minulla olisi ollut  jopa tummansinistä, joskus kirpparilta ostettua terenauhaa puseroon laitettavaksi. Nyt vain taitaa olla niin, ettei sitä kangasta ole  enää puseroon riittävästi. Täytyypä tutkailla vielä asiaa. Mutta sitä odotellessa, isukin vanha paita (ajalta DDR) saa ajaa yläosan virkaa hameen kanssa. Sainpa aikaiseksi senkin, että korjasin tuohon paitaan vuosia sitten tekemäni hihojen lyhennyksen kunnollliseksi. Nyt minulla  oli malttia ratkoa rannekkeet irti ja laittaa saumavarat rannekkkeiden sisään, eikä niin kuin silloin  aikoja sitten tehdessäni, että hiha vain rannekkeen yltä poikki, vähän siksakkia leikattuihin reunoihin ja ommel siihen. Siistiltä sekin päältä näytti, mutta jos hihat oli käärittyinä, se laitos oli ruma. Nyt on parempi.








Vähän jäi nyt mietityttämään, että kuinkahan hame kestää... kun kangas oli jo monia vuosia ollut käytössä. No, sen näkee sitten, kun käyttää.

Joku kerta pitäisi otattaa tästä ihan asukuvakin. Kunhan viitsin hakea ne länkkärisaappaatkin varastosta... ja sää on sopiva... ja mokoma laittautuminen muutoin huvittaa:)



torstai 18. lokakuuta 2018

Lepakkohihainen sifonkipusero




Pusero on omatekoinen ja materiaali on sifonkia. Helma puserossa on pitkä ja se on pidempi takaa.  Luulen, että sopii hyvin farkkujenkin kanssa.

Mieleeni tuli  ostamaani kangasta katsellessa pitkä ruskea hameeni ja se, kuinka samankaltaisen hameen kanssa pidin yli 25 vuotta sitten puseroa, joka tämän nyt ostamani kankaan kuvioinnista tuli mieleen. Ja näyttääpä nuo hihatkin aika leveät olleen... Silloin kauan sitten materiaali oli lämmin ja vähän pörröinen.


Kuva 90-luvun alusta.


perjantai 12. lokakuuta 2018

Harmaa talvihame vuoden 1984 kaavalla

Minulla on vanhat käsityölehdet täyttäneet sen paikan, joka ennen oli vaatekuvastoilla. Noista vanhoista lehdistä joskus saa vinkkiä omaankin pukeutumiseen.  Nyt keksin mitä teen yhdestä harmaasta kankaasta, joka minulla on jo muutaman vuoden ollut säilössä. Kangas on kirpparihankinta.




Hameen etuosa on ohjeen mukainen muuten, mutta vyötärölle en laittanut muotoiltua vyötärökaitaletta, joka siihen olisi kuulunut, vaan kapean suoran. Olisin kyllä tykännyt muotoillusta ja olin sen jo leikannutkin valmiiksi, mutta eräät seikat tekivät sen, että tein toisin. Ensinnäkin kaikki materiaalini olivat sitä, mitä kotona jo valmiina oli: kangas, vetoketju. Harmaa vetoketju oli niin jytäkkä, ettei sitä olisi voinut todellakaan laittaa keskelle taakse.




Nyt  vetoketju on sivussa. Se taas vaikutti sen, ettei jo leikattua, muotoiltua vyötärökaitaletta voinut käyttää, uusi olisi pitänyt kuitenkin leikata. Sitäpaitsi, minultapa puuttui tukikangas, enkä ruvennut sitä muustakaan värkkäämään. Kapea kaitale vyötäröllä ei tarvitse mitään lisätukia. Sehän saa tukensa  sisuksissaan olevista hameen laskoksista.  Hameessa on reilut taskut:)




Takaosan laskostusta muutin toisenlaiseksi. Tässä hameessahan etu- ja takaosa  tehtiin samoilla kaavoilla, mutta mielestäni minulle ei taakse sopinut niin leveät laskokset, kuin sinne olisi etuosan tapaan tullut. Joten kavensin keskilaskostusta ja muutenkin laitoin niitä toisin. Mutta kyllä taas huomasi, kuinka se laskosten laitto on aika ärsyttävää puuhaa. Jos jonkin pienen muutoksen tekee, on muutos tehtävä muihinkin kohtiin. Useamman kerran sain harsia ja purkaa, mutta eilen hame valmistui. 




Hameen kaava: Suuri Käsityökerho 1/1984.  Tämä on sitä aikaa, kun minulle nuorena tuli tuo lehti. Kummasti ne samat jutut edelleen vain viehättää:)


Suuri Käsityökerho 1/1984



maanantai 10. syyskuuta 2018

Tulkoon syksy... on ainakin virkattu huppu sekä huivi.

Tänään viimeistelty, lauantaina ja sunnuntaina virkkuukoukkua heiluteltu.





Lankoina oli Novitan Rose/Rose Mohair, joita ei enää ole kaupoissa näkynyt. Minulla oli parit aloittamattomat kerät valkoista ja vaaleanvihreää. Oranssista langasta olin joskus aiemmin tehnyt hartiahuivin, mutta taannoin purin sen taas kahdeksi lankakeräksi ja käytin nyt osan sitten näihin neuleisiin.


Huivi on hyvin pitkä, virkattu 300 silmukan ketjuun. Se ulottuu nilkkoihin asti, jos sen vain niskan taakse harteille heittää. Hupun aloitukseen tein 150 ketjusilmukkaa, mutta hupun takaosaa muotoillessa vähensin silmukat puoleen  siten, että jatkoin virkkausta tekeleen keskellä olevilla silmukoilla ja työn edetessä vielä kaventelin takaosaa vähän lisääkin.  Hupussa on huivimaiset kaitaleet, jotka voi solmia tai piilottaa takin kauluksiin.





keskiviikko 29. elokuuta 2018

Omatekoinen mekko

Tämän olen tehnyt muutama vuosi sitten. Olen kai parikin kertaa juttuun tätä aikonut, mutta kelvollisten kuvien saaminen  tästä on ollut yllättävän hankalaa. Nyt tutkailin entisiä kuvia ja sain yksityiskohtia vähän paremmin erottuviksi kuvankäsittelyllä ja otin pitseistä vielä erilliset kuvat nyt.



Kankaan löysin silloin aikanaan Kontista. Mekossa on kolmenlaista pitsiä. Levein on tuossa edessä pystysuoraan ja se oli peräisin  yhden tädin tavaroista. Hihansuiden sekä kauluksen pitsit ostin jostain kirppikseltä.





Mekon yläosaan käytin muistaakseni jotain jo ennen tehtyä mekkoa ja sen kaavaa mallina, vähän muokaten. Tavoittelin  mekkoon jotain menneitten vuosikymmenten tyyliä.






maanantai 20. elokuuta 2018

Farkkuhame vanhoista farkuista

Olen jonkin aikaa kaivannut uutta farkkuhametta. Ja tässä se nyt näköjään on.




Tänään katselin Lidlissäkin kivan näköistä farkkuhametta alekorissa. En kuitenkaan ostanut,  uumoillessani ettei se malli kuitenkaan olisi minulle oikein sopiva. Kun siis tuo tapaus aamupäivältä oli taustalla, niin kaivelin iltapuolella lumppulaatikkoa vanhoja farkkuja löytääkseni. Sinistä ensin toivoin löytäväni, vaan sitä ei ollut tarpeeksi. Sitten löytyi mustat farkut, josta olin jo kuukausia sitten puntit pätkäissyt samainen hameen kiilto silmissä. No, nyt oli helppo urakka, valmiiksi leikatut puntinpätkät ommeltava niin eteen kuin taaksekin ja  se oli siinä.


Tässä etupuolelle on jo ommeltu tarvittava kankaanpala.




Materiaalina oli Halensin vanhat farkut.





Tämä on nyt oikeastaan sellainen "muotoileva" hamemalli, koska kangas ei juurikaan jousta ja farkkujen ollessa housuina, en olisi saaanut niitä edes ylleni kiskottua...:)


keskiviikko 1. elokuuta 2018

Mekko verhosta vanhalla kaavalla




Tämä valmistui jo aikoja sitten. Mekko on tehty vanhalla Still-kaavalla. Joku 70- tai 80-lukulainen kenties?  Kankaana käytin kirppikseltä hankittua vanhaa verhoa.


Still 7461




Kaavasta puuttui vyötärökaitaleosat. Leikkasin sitten sopivanpituisen pätkän verhon valmiista alakäänteestä. Kaulustakaan en tehnyt kaavan mukaan. Laitoin vain kapean kaitaleen ja pujotin siihen kuminauhan. Hihansuutkin tein oman pääni mukaan. Niissä on kuminauhat. Hihat ovat kamalan pitkät. Samoin mekon helma on aika pitkä. Voi olla, että niille vielä joskus tehdään jotain, tai sitten ei... En oikein raskisikaan. Hameiden ja mekkojen helmat ovat nyt muutenkin nykyään taas pidentyneet.  Ylläolevista oikeanpuoleisessa kuvassa kokeilin lyhempää helmaversiota tunkemalla helmaa vyötärökaitaleeen alle...

Saa nähdä tuleeko tätä  käytettyä. Mallissa on hihat tuolta käsivarren yläosasta ja kainalon seudulta melko kapeat, verratuna siihen miten muuten löysyyttä on. Alle tämä vaatii aluspuseroa ja alushameita.




Kun pyysin isäntää kuvaamaan, ehdotti hän polkupyörää kuvausrekvisiitaksi. Mielestäni hyvä idea. Saatiin vähän vaihtelua tavanomaisiin seisoskeluihin:)




 Kengät muuten olivat nämä:

Kengät Vicky



perjantai 27. heinäkuuta 2018

Kauppareissun asussa vihreää ja valkoista

Tässä tämänpäiväinen vaatetukseni. Tämä oli ylläni kauppareissulla. Ja yhäkin tässä viihdyn.





Minua käsketiin hymyilemään...
ja yritin tehdä työtä käskettyä:)
Kuvaajana toimi isäntä.





Kumpikin, niin pusero kuin hamekin ovat sellaisia, ettei niistä ensikokeilemalla suosikkejani tullut. Kummatkin vaativat aikanaan vähän muokkaamista. Hameessa piti ottaa vähän sivuista sisään, säätönyöristä huolimatta. Puserossa taas pienensin kaula-aukkoa. Ensin ompelin etuhalkiota kiinni parin sentin matkalta, mutta se ei riittänyt. Toisen korjauksen tein kaulukseen selkäpuolelle. Tein laskokset vinottain sinne. Jos olalla olisi ollut saumat, olisin varmaankin siitä ottanut sisään, mutta tässä ei varsinaisia olkasaumoja ollut. Pusero on muuten trikoota, mutta kauluksen kanttaus ja takaosan kaarroke ovat kankaisia.






Laukku kauppamatkalla oli tämä.







maanantai 23. heinäkuuta 2018

Sinivalkoinen mekko




Tämä omatekoinen mekko on ollut suosikki tänäkin kesänä. Nämä kuvat viime kesältä. Mekko on oikeastaan sellainen luottovaate, joka sopii moneen menoon.  Sitä aikanaan ommellessani tavoitteenani oli jokin samantapainen, kuin äidilläni eräässä valokuvassa.  Eihän tuo ihan samanlainen ole, mutta jokin häivähdys niissä kuitenkin on samaa.

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Punainen Salonne-pusero

Tämä Salonne-pusero on viimekesäinen kirppishankinta. Koko siinä on erikoinen: 39.  Pusero on tuntunut mukavan vilpoiselta yllä. En tiedä johtuuko materiaalista vai mallista. Hihat ovat ainakin vilpoisan leveät. Puseron materiaali on polyester/puuvillaa.


Hihojen suissa on käänteet. Kaarroke on pyörenmuotoinen ja puseron selässä on runsaat rypytykset.



Olen nyt käyttänyt tuota puseroa  PTA:n hameen sekä Töysän kenkätehtaan supikkaiden kanssa. Alla vielä merkkilaput puserosta.