Lyhyen collegepaidan muutos. Ja harmaat ruutuhousut.

Olin ostanut muutama vuosi harmaat ruutuhousut. Ja lyhyehkön collegepaidan. Molempien käyttö oli jäänyt aivan olemattomaksi. Mutta collegepaidan varsinkin siksi, että se ei lyhyehkönä pysynyt kunnolla housujen tai hameen vyötärön sisään sullottuna. Ja en tykännyt yhtään siitä siten, että se olisi ollut vain vyötärönauhan päällä.

Mutta nyt sain siitä vihdoin käytettävän, kun yhden sopivan värisen, mutta liian pienen puseron helmasta leikkasin leveän kappaleen ja sen ompelin collegepuseron helmasta leikkaamani resorin tilalle.  Samalla puseron helma rypyttyi myös sopivasti, kun siihen tuli resorin virkaa tekemään se tiukempi trikookappale. Nyt pysyy! Pieni miinus on, pieni väriero, joka vähän näkyy, kun esim. pitkien  housujen vyötärö ei ole kovin korkea. Mutta ei se paljon huomiota kiinnitä.  Nyt puseroa tulee käytettyä, ja varmaan näitä housujakin myös, jotka ovat jääneet yhtä vähälle käytölle kuin puserokin. Samoihin aikoihin ostettuja ovatkin molemmat. Ostin Joensuun Prismasta muutama kesä sitten, kun oli tosi alhaiseksi hinnat laskettu, ne kesäalen jämät.

Löysin jutun, jossa hankinnastani kerron. 

Nyt sitten näin.

Ryppyiset, silittämättömät vaatteet... Ja pölyinen peili🧐

Yleensä käytän kotona hametta, koska hameet on mukavampia yllä. Ja muutenkin olen tykännyt hameista. Mutta nyt oli kiva ihan vaihteeksi pukea ylle mukavat, kevyet housut ja käytettävämmäksi muokattu pusero:) Asu tuo mieleeni vähän 80-luvun tyylinkin. 

---

 https://vaatekomerolla.blogspot.com/2021/08/jotain-80-luvun-tyyliin.html

Hauska kokeilu: Ollapa näin pitkät hiukset... ja polvihousut.

Sain kokeilla tällaista tyttären hiuslisäkettä. Olen aina tykännyt pitkästä tukasta enemmän kuin lyhyestä, vaikka toisinaan leikkaankin tukkani melko lyhyeksi.  Nytkin se on oikeasti vain hartioille ulottuva.  Kun nuo pitkät kutrit oli hiuksiini kiinnitetty, tuli mieleen se sana, että "pitkät hiukset on naisen kruunu". Mutta kaikille niitä ei tule, vaikka haluaisikin. 

Olen aina ihmetellyt, että millä jotkut lisäkkeet saadaan pysymään päässä. No tässä ainakin oli viisi tuollaista kaarevaa kampamaista klipsiä, jotka hiuksiin laitettaessa napsautettiin kiinni. Ensin minulta nostettiin iso osa päälihiuksia ylös, jonka jälkeen kiinnitettiin tuo lisäke takaraivolle, ja sitten laskettiin ne omat, ylösnostetut hiukset siihen päälle. Aika painavalta tuo tuntui, mutta ihastuin kyllä noihin kutreihin.

Tavallaan näissä tämän jutun  kuvissa oli toinenkin "kokeilu", kun pitkät housut näyttävät polvihousuilta. Huomasin että mielestäni nuo housut olisivatkin kivemmat näin pidettynä. 80-lukua se taisi olla, tai oliko 90-lukuakin, kun polvihousut oli muotia ja niitä esiintyi käsityölehdissäkin.

Vaaleanpunainen plyyshijakku on joskus vuosia sitten HM:ltä tilattu. Jokohan lie 15 vuotta vanha, en muista. Ruskea, samanlainen silloin tuli myös tilattua. Sille on parina olemassa samanvärinen hamekin.

80-luvun puolivälin housuasu

80-luvun puolivälissä tekemäni jakku ja housut mustasta kapearaitaisesta kankaasta olivat suunnilleen tuon piirtämäni kuvan mukaiset. Jakun alla vaaleanharmaa paitis. Kengät olivat jotkin matalat suippokärkiset kävelykengät; sellaiset, joita siihen aikaan paljon suosittiin.

Tukkakin oli silloin vaaleaksi värjätty. Kävin siihen aikaan kauppista ja asu sopikin siihen tyyliin.

Mutta ne olivat silloin muotia muutoinkin. Olin varmaankin kaavat näihin saanut käsityölehdestä.

Mikä minut nyt sai näitä muistelemaan? Varmaankin ne taannoin ostamani harmaat housut, jotka olivat blogissa äskettäin, ja jotka malliltaan muistuttavat kuvan housuja.

Jotain 80-luvun tyyliin

Olin jo pitkään toivonut löytäväni jostain 80-luvun tyyliset housut. Vanhoja käsityölehtiä kun selailee, rupeaa monenmoista mielittelemään:) Kirppikseltä olin jo joitakin löytänytkin, mutta olivat liian pieniä kooltaan.  Mutta nyt löysin nämä ihan uutena! Olivat Prisman alesta; housut 5 euroa, pusero 7,40 euroa. Housut on polyester/viskoosia. Pusero puuvillaa. 

Olin näitä jo muutaman kerran käynyt sovittamassa aiemmin. Minulla ei ole vuosiin, tai pitää kai sanoa, vuosikymmeniin, ollut collegepuseroa. Tässä on kivaa nuo puhvihihat. 

Kyllä oli harvinaisen pitkällinen ostoprosessi nyt. Hinnastahan se ei ollut kiinni sentään, mutta enempi siitä kyllä, että noita ei varsinaisesti olisi tarvinnut. Ja tarvitsin näköjään aikaa siihenkin miettimiseen, että tykkäänkö niistä riittävästi.  (Pähkäily käykin huvittavasti ilmi aiemmin tekemästäni juttuluonnoksesta tuossa alla). Nyt osaan sanoa, että tykkään. Mutta niin, että puseron helma ei ole housujen päällä.🙂

---

Sovituskopissa

(Heinäkuun loppupuolella.) Vielä oli alea jäljellä. Kävin taas norkoilemassa Prisman vaateosastolla. Kävin sovituskopissakin. Olen jo kaksikin kertaa käynyt sovittamassa, tai ei, itseasiassa kolmekin kertaa harmaita 80-luvun tyylisiä housuja, jotka jollain lailla kiinnostavat. Kokokin kai oli sopiva, vyötäröstä ainakin, mutta tuollaisen malliset housut eivät ole kropalleni kaikkein paras malli. Nyt minulla oli sovituskopissa muutakin kokeiltavana; mm. ohut, suoranmallinen gollegepusero, jossa oli kivana yksityiskohtana puhvihihat. Tavallaan kiva sekin, mutta olisi ehkä pitänyt numeroa pienempää kokoa sovittaa vielä. En viitsinyt. Enkä lopulta mitään ostanut. Hinnasta se ei ollut kiinni, kun housujen hinta oli 5 euroa ja pusero kai jotain 7,50 muistaakseni. Mutta mieleen ne vieläkin jotenkin kiinnostavana jäi, kun kerran kuvakin piti piirtää. 

Tykkään siitä, että vaatteissa on vaihtelunvaraa ja menneitten vuosikymmenten tyylitkin kiehtovat. Siltikin, vaikka omalle kropalle sopivampiakin malleja voisi olla:) 🧵

Miksi en sitten noita ottanut? En varsinaisesti tarvitsisi yhtään lisää vaatteita kaapin täytteeksi.

---

Että silleen... 🙂

Tiina polvihousut - valitettavasti itkettävän pienet :(

Löysin nämä sileää samettia olevat Tiina-merkkiset polvihousut kirpparin ilmaistangosta joskus loppukesällä.

Koon totesin pieneksi, mutta otinkin ne sillä ajatuksella, että niistä voisi tehdä jotain. Kotona kokeilin niitä... Eiväthän ne olleetkaan niin pienet, kuin luulin. Näytti mahdolliselta päästää etuosan laskokset auki ja vähän pidentää vyötärönauhaa.

Aika kului. Nyt äskettäin hain ne varastosta ryhtyäkseni toimiin. Pesin ne, koska en muistanut olinko tehnyt sitä silloin aiemmin. No, kun ne tuli pesusta, olivat ne vaan entistäkin pienemmät. Mutta en raski niistä mitään muutakaan tehdä. Joku muu saa niistä polvarit itselleen.

Lahkeet liehuen

Nämä ovat puolen euron housut. Housujen merkki on Trevira.

Housut olivat aivan loistavassa kunnossa. Vetoketjua kyllä ensin vähän arvellen katselin, se kun oli harmaa. Mutta asiaa kotona tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että kai sekin alkuperäinen on, sillä en löytänyt minkäänlaista jälkeä siitä, että vetoketjua olisi vaihdettu.

Lahkeet olivat näissä vielä alkuperäisessä pituudessaan. Nehän olivat minulle tietysti liian pitkät, mutta lyhensin niitä siten, että käänsin  vain toisen käännöksen purkamatta alkuperäisiä ompeleita ja ompelin käänteen kiinni  käsin. Yläosaa puolestaan levensin takasaumasta, jossa sitä varaa reilusti oli. Onhan nämä tämmöiset kylläkin malliltaan jollekin pitkäsääriselle sopivammat kuin minulle, mutta en anna sen häiritä:)

Tykkään näistä  kovin,  kun ovat vaihteeksi ihan erilaista kuin farkut tai hame. Ovat kumminkin aika kesäisen oloiset värinsä puolesta, niin tuli melkein kiirus, että ehdin ennen syksyn sateita tämän jutun vielä laittaa. Muuten se olisi jäänyt varmaan hamaan tuntemattomaan tulevaisuuteen.

Pusero on ostettu muutama vuosi sitten kirppikseltä. Se on HM:n mallistosta ja siinä on pliseeratusta sifongista liehuvat hihakkeet.